30 Aug 2013

Ugly/cool boots



Tässä tyylipostaus, terve!

Ostin nuo saappaat Heinävedeltä, sellaiselta ihanalta kirpputorilta jossa oli ihan Kaikkea. Rakastan pienten paikkakuntien kirppareita, niistä olen aina löytänyt jotain UUMMFFIA. Tötterö kirpparinpitäjä (lihava, viiksekäs, hassu mies) sanoi mulle että anna 10 euroa. Diiliin sisältyi siis kaksi puseroa ja nuo puutsit. Minä siihen että ei mulla oo kun 8 (valhe -hyi suvi) ja sillä hinnalla nuo lähti. Ne on kokoa liian isot mutta näin syksyn, ihanan syksyn, tullen niihin menee mainiosti villasukat. Ja huhhuh niissä oli ikivanhat pahvit sisällä tukemassa josta mä päättelin että ne on ehdat, aidot, truuly eitiis saappaat merkkiä Janita -eli made in finland.

Onko ne rumat?
-no on!
Onko ne hip ja hop?
-no on totta helvetissä!
Oonko mä mauton?
- no joo ja en!

Asustin ihanat saappaani Uffin jakulla (1€) ja hm-tuotteilla. Huivi ex-työkaverilta ostettu.

Näitten kenkien kanssa liitelin Joen yöhön, eli Joensuun versioon Taiteiden yöstä.
Emmä siellä muuta käynyt kattomassa kun Djur:in keikan, ja voi hyvä jesus oli parasta ikuna!
Ei sillä että mun mies ja hyvät kaverit oli soittamassa, se oli kaiken kaikkiaan ihan v***n hyvä.

Nyt minä käyn unille ja kohti huomisia koitoksia, saappaat kimittää eteisessä että suviiiii laita meijjät jalakkaan yöks, mutta enköhän mä nuku paljain jaloin.

hyvyöt!

29 Aug 2013

Kissa on kertakäyttöeläin

Mulla on ollut useita kissoja kolmikymmenvuotisen elämänurani aikana.

Killi, Laikku, Nipsu ja kumppanit 90-luvulla jäivät yksi toisensa jälkeen auton alle, tai katosivat selittämättömästi suunnilleen alle viisivuotiaina. Kollikissoja kaikki, ei meillä _maalla_ suotu ajatusta kissojen kastroimiselle, ei me ajateltu että voi hitsi, nyt se meidän kisu pamauttaa pullat mahaan naapurin nartulle, saatika mitä niille mahdollisille pennuille tapahtuu. Se että kollit olivat poissa kotoa pitkiä aikoja varsinkin keväisin, kuului asiaan; "Niin kissat käyttäytyvät." Meillä oli myös koiria, bernhardinkoira Pikku ja springerspanieli Oona, jotka saivat pitkän elämänsä aikana paljon hoivaa, reippaasti lääkärikäyntejä ja lopullisen asiallisen piikin jota surtiin koko perheen voimin. Kissojen kohdalla tilanne meni jotakuinkin niin, että sattumalta tai vihjeen avulla löydettiin kohmettunut raato kieli pitkällään läheisen vilkasliikenteisen tien varrelta. Katti kannettiin muovipussissa kotiin ja haudattiin aitan viereen koruttomasti. Kissojen elinikä oli mitä oli, jos ne kuolivat, ne kuolivat ja sitten hankittiin uusi.

Belsebuub eli Pepu, oli mun ensimmäinen "oma" kissa.


Opiskelin lukiossa Savonlinnassa 2000-luvun alussa. Asuin opiskelija-asunnossa ja viereisessä talossa asui kaksi tyttöä. He olivat ottaneet kaksi kissanpentua muuttaessaan soluasuntoonsa, ja antoivat kissoille nimet Belsebuub ja Jeesus -toisella kaulassa niittejä ja toisella risti (voi kui söpöö). Tyttöset olivat kovia bilettämään, ja itsekin kävin useasti heidän kiljupitoisissa juhlissaan. Kissanpennut suljettiin tällöin kylpyhuoneeseen. Ei mennyt montakaan viikkoa kun toisen tytön kanssa tuli puheeksi että kissat eivät olekaan niin helppoja lemmikkejä kuin luulisi. Parin mutkan kautta Pepu tyrkättiin luokseni kun olin aikaisemmin maininnut sivulauseessa että voisin pitää siitä huolta jos tulee ongelmia. Heti ensinäkemältä Pepu oli erittäin ihmisrakas, hyvällä tavalla koiramainen kissa jota sai rieputella sylissä ja joka kehräsi jokaisesta kosketuksesta. (Mitä tapahtui Jeesus-kissalle, onkin ihan toinen tarina: Naapurin tyttö pamahti hulluksi, halusi päästä kissasta eroon ja köytti sen narulla metsään puuhun kiinni. Kun pelastavat lenkkeilijät löysivät sen, olivat linnut nokkineet sen päästä karvat. Kissa onneksi selvisi, en tiedä mitä sitten tapahtui tai mitä sanktioita tyttö sai, vaikka uutisiinhan tuo pääsi..) Kun muutin Savonlinnasta kotikotini kautta Joensuuhun töihin, vanhempani olivat sen verran ihastuneita kissaan että se sai jäädä heidän luokseen elämään vapaan kissan elämää. Aikaisemmista kissoistani poiketen Pepu leikattiin, joten se pysytteli nätisti pihapiirissä ja oli vanhempieni silmäterä. Syksyllä 2008 Pepu jäi kuitenkin auton alle ja kuoli. Ennen kuolemaansa se oli käynyt äitini ateljeen ovella naukumassa, mikä oli äitini mielestä erikoista, ja mistä hän on pahoillaan -ettei päästänyt hädissään ollutta kissaa sisään.

Pepun kuolemasta aiheutunut suru oli murskaava. Siihen auttoi ainoastaan päätös ottaa koiranpentu, Huttunen. Olin siis Pepun kuoleman jälkeen mummolassani käymässä ja kummitätini kanssa tuli puheeksi että heillä on hoidossaan kulkukoira joka oli saanut pennut. Tätini näytti kännykästään kuvia ja minä siihen että Me otetaan niistä yksi. Ei sen enempää harkintaa, kaiken täytti jokin mahdoton suru ja puute jostain -piti saada korvaava eläin, niin typerältä kuin se kuulostaakin. Vähän sen jälkeen kun me saimme Huttusen kotiin, vanhempani ottivat elämäänsä Otto-koiran. Otto oli löytökoira jonka omistaja halusi siitä eroon -tulevan avovaimon koira ja Otto eivät olisi tulleet toimeen keskenään. Otto korvasi hyvin Pepun jättämän aukon äitini ja isäpuoleni elämässä.

Vaikka Huttusen ottaminen olikin hetken mielijohde, en ole päivääkään katunut sitä. Ikävä Pepua on edelleen kova, se oli ehdottomasti mainioin eläin jonka tiedän.

Mitja:


Mitja tuli meille kun Huttunen oli vuoden ikäinen. Löysimme sen lehti-ilmoituksen kautta, ja olimme tarkoin harkinneet kissan mukaantuloa elämäämme. Puhelimessa herttainen mummo kertoi että heillä oli useampi aikuinen kissa ja Useampi poikue syntyneenä maatilalla lähellä Joensuuta. Kun mummelin poika toi Mitjan meille, järkytys oli suuri. En ollut ennen nähnyt niin surkeaa otusta. Kissan turkki oli takussa, se oli arka ja takapuolen pitkät karvat olivat sotkeentuneet kuivuneeseen ulosteeseen. Tyyppi kertoi humoristisesti että olivat ristineet kissan Kokkareeksi, ja että kissat elivät vapaana pihalla tehden pentuja toistensa kanssa. Kertoipa vielä tarinan Mitjan sisaresta, joka oli kiivennyt naapurin miehen auton renkaan päälle nukkumaan ja löydetty myöhemmin parinkymmenen metrin päästä pihasta liiskaantuneena. Mitja oli selkeästi matoinen, sen pyllyreikä oli tulehtunut sekä siinä oli eläinlääkärin mukaan piirteitä sisäsiittoisuudesta. 

Mitja oli mukanamme Turussa, Kuuvuorella, jossa se sai elää ns. puutalokissan elämää. Kun muutimme Tampereelle kerrostaloon Mitja sai kodin vanhempieni luota, he yllättäen olivat taas ihan myytyjä. Mitja elää elämäänsä onnellisena, pyydystellen ja teurastaen myyriä ja hiiriä joita maalla riittää. On odotettavissa ei ole mahdottomuus etteikö sekin jäisi joku päivä auton alle mutta lohdutan Itseäni sillä että se on saanut elää täyttä elämää vailla rajoituksia.

Tässä Mitja viime talvena. Se ei ole läski, turkki vaan tuuhentaa.

Gertrud eli Kerttu


Meillä ei ollut tarkoitus hankkia/saada uutta perheenjäsentä mutta näin nyt pääsi käymään. Naapurin ukko mokaili elämässään siihen malliin että joutui linnaan ja sai häädön, poikansa (joka myöskin on linnassa) kissa jäi jälkeen. Kun tyyppi vielä asui tuossa meidän pihapiirissä (tavallaan rivitalomallisessa asunnossa), kissa aina karkaili minne sattui tai sitten oli hihnan päässä kiinni mattotelineessä. Naapurin joutuessa maijan kyytiin sen asuntoon muutti joukko hämäriä poikia, jotka mm. rikkoi mun pyörän ja varasti Eräältä kaksi pyörää tuosta meidän pihalta. Toiset naapurit kertoi että heiltä oli rikottu auton tuulilasi ja yritetty pölliä skootteria. Ei siis ihme että isännöitsijä sai tarpeekseen ja hääti koko poppoon sen jälkeen kun ne oli unohtaneet asunnon avaimet jonnekin ja rikkoneet oven vasaralla. Me etsittiin kissaa facebookin voimin noin viikon ajan, koska naapurin mukaan se oli tiineenä. Yksi ilta se sitten vaan ilmestyi tuohon pihalle naukumaan ja me napattiin se kiinni. Kaulassa raukalla oli kaulapanta, kaksi paksua narua ja metalliketju, niin kireällä ettei edes sormea saanut sinne väliin. Käytettiin se eläinlääkärillä joka ei osannut sanoa tiineydestä oikein mitään, mutta terveys oli muutoin ok. (Tähän väliin mainostusta: Joen Eläinlääkäriasema!
Söppä lääkäri antoi alennusta kun kuuli tarinamme, oli mukava ja kaikinpuolin taitava!)

Kertun maha paisui kuin taikina, kunnes annettiin sille matolääke. Maha kutistui, mutta edelleen tarkkaillaan tilannetta. Olisi ihana saada pieniä kissoja taloon (KUN NE ON NIIIIN SÖPÖJÄ <3) mutta järki sanoo että EI YHTÄÄN "TURHAA" KISSANPENTUA MAAILMAAN enää. Tiedän että saisimme hyvät kodit kissoille mutta olisiko se pois joiltain muilta, ei-halutuilta pennuilta? 


Kerttu voi meillä niin hyvin kuin vain aikuinen kissa voi kahden möllikoiran kanssa. Huttunen kunnioittaa kissaa todella, ei tohdi edes silmiin katsoa, kun taas Töppers-pönttö murisee ja tekee äkkinäisiä hyökkääviä liikkeitä -josta seuraa sähinää kissan taholta. Kertun valtakuntaa on kylpyhuone, jonne tein sille dyykatusta lasten turkkitakista pesän, sekä meidän baaripöytä josta on mukava seurailla koirien edesottamuksia. Olin pitkään sitä mieltä että "katsotaan" josko Kerttu saa pennut, "katsotaan" että hoidetaan mahdolliset pennut luovutusikään, ja "katsotaan" mitä sitten tehdään, että oisiko kissan parempi olla kodissa jossa ei ole koiria. Mutta nyt me "katsotaan" että Kerttu tulee olemaan meidän kissa. "Katsotaan" jos vaikka Mitja jää auton alle ja voidaan tyrkätä Kerttu mun vanhemmille kun ei enää huvita kestitä sitä. "Katsotaan", koska Kissa on niin helppo korvata vaikka uudella koiralla. Tai kissalla.


20 Aug 2013

Leffavinkkejä

Olen katsellut viime viikkoina paljon leffoja, vaikkei joutoaikaa oikeastaan olisikaan. Yritän kuitenkin nyt lomailla ennen parin viikon päästä alkavaa uurastusta ja elokuvien katselu on minusta oikein kivaa ajanhukkaa. Olen nyt keskittynyt kahteen genreen, kauhuun ja komediaan -enimmäkseen jenkkiläiseen 2010-luvulla tehtyyn hömppään.

Excision (2012)

Elokuva on jotain draaman, kauhun ja mustan komedian väliltä, ja yksi tämän postauksen suosikeistani. AnnaLynne McCord näyttelee häiritsevän hyvin häiritsevän häiritsevää teinityttöä ja (ex-teinipornonäyttelijä) Traci Lords on häiritsevän tykättävä/vihattava äiti. Päähenkilön unet/hallusinaatiot ovat ladygagamaisen häiritseviä. Hyvä leffa. 4/5 tähteä  

 Maniac (2012) 

Kauhutrilleri (uusintaversio vuoden 1980 kaimasta) on kuvattu jännästi höpöhullun ja säälinsekaista sympatiaa herättävän nuoren miehen silmin. Sisältää yhden erittäin todentuntuisen puukotuskohtauksen, slurps! 4/5 staraa koska Elijah Wood on todella mainio.

American Mary (2012) 

Tässäkin ollaan enemmän ja vähemmän häiriintyneitä, kyseessä siis kanadalainen kauhutrilleri. Junnaa hiukan, onneksi pääosan likka pelastaa olemuksellaan. 2,5/5 tähteä

Mama (2013)

Tässä filmissä on harmittavan kehnoa näyttelemistä, plussana pari säikkykohtaa. Visuaalisesti kaunis. 3/5.

sitten seuraa jotain Todella kauheaa:

A Serbian Film (2010) 

Mitä tähän voi sanoa...Elokuva on ehdottomasti kauhein, iljettävin ja loppuratkaisultaan surullisin mitä olen nähnyt (ja olen nähnyt paljon). ÄLÄ katso jos haluat olla hyvällä mielellä mennessäsi nukkumaan. KATSO jos kestät nähdä esimerkiksi kuinka vastasyntynyt vauva raiskataan. Mikä älyttömintä, tämä tekele löytyy Youtubesta sensuroimattomana ja tekstitettynä enkuksi -toki se on liputettu eli K-18. Annan tälle 2,25/5 tähteä pelkästään elokuvallisista (kuvaus/leikkaus jne) syistä.

Ja vielä yksi kauhufilmi, mutta sellanen hyvänmielen häpiending-elokuva:

Warm bodies (2013)

Zombiteiniromanssi tyyliin Twilight mutta parempana. Höpöhöpöpuspus, ihanan söpö zombie-poika - 3 tähteä koska numero 3 menee sopivasti yhteen < -merkin kanssa <3 <3

Crazy, Stupid, Love. (2011)

Ihania höliwuud-tähtiä ja sattumusten kautta onnellinen loppu. 4 tähteä

Bachelorette (2012)

Kiva katsoa hävyttömiä naisia. 3/5!

 Bridesmaids (2011)

Edelleen on kiva katsoa hävyttömiä naisia, tämä oli oikein pirteä esitys. 3,5/5.


Tää menee mun hyvänmielen-hömpät sijalle 3. Lumikkitarina, hauska kuin mikä, silleen disneytyylisesti. Loppuu bollywood-tunnelmiin, prinssi saa prinsessan ja ne on kumpikin hävyttömän hyvännäköisiä. Ja kääpiöt on seksikkäitä. ihan oikeesti.
4/5 omenaa


Tämän tölläsin eilen illalla, en tajua miksen ole tätä ennen viitsinyt katsoa. Huutonaurua -jopa Eräs joka pelas vieressä pleikkaa, nauroi kun kuunteli tätä toisella korvalla. Menee mun komedialistan kärkisijoille pistein 4,5!
....

Oon katsonut paljonpaljon muutakin, tässä nyt nämä mainitsemisen arvoiset.
Ainiin, olen kokonaiset 4 päivää yrittänyt saattaa loppuun The Brothers Grimm -leffan mutta pakko todeta että yhtä huono se on kuin sillä ekallakin katsomiskerralla. Miksi edes vaivauduin, no siksi kun Heath Ledgeristä piti tulla mun poikaystävä ja Terry Gilliam on NERO (ainakin useimmiten)
Tämän aasinsillan kautta vinkkaan vielä:


5 tähteä, TJEU


Vinkatkaa mulle katsomisen arvoisia elokuvia, katson mielelläni ihan kaikenlaista, hyvää ja huonoa!
Lopuksi yksi parhaista leffabiiseistä:

18 Aug 2013

Hitusen epäonnisen viikonlopun halppisasu

Mun piti lähtee viikonlopuksi Turkuun taideslummiin esittämään musiikkia.
Mutta sitten kävi niin että meille tupsahti uusi perheenjäsen (josta enemmän tuonnempana) eikä sitä voinut jättää yksin kotiin. Ja oli myös seikka että mun setti ei ollut valmis.. 

Onneksi ohjelmaa järjestyi myös Joensuussa, nimittäin Vääräpyörä ry:n improkurssin jatkokurssi (edellinen oli keväällä). Mutta jouduin jättämään kurssin lauantaina kesken syistä joita en nyt tässä erittele, ja harmittaa niin vietävästi. Ois ollu ja OLI ihan mahti meininki, upea opettaja ja parhaat kurssikaverit. kerpele.

Ei mennyt makiasti Eräälläkään, joka bändeineen ja kavereineen lähti Turkuun meidän uudella berlingo-sitikalla. Ihana auto kaikin puolin..Mutta se mokoma päätti sitten pistää tassut ristiin ja hajota. Bensatankinsyöttö/kytkin/jousi/jotainkummaa sano että nyt riitti, minä auto pysähdyn nyt tähän Turun keskustaan lällälää. Ei siinä vielä mitään, Eräällä oli yöpaikka Turuus asuvan ystävämme luona, joka itse ei ollut maisemissa mutta jätti asunnon avaimet käyttöön. Jostain pirhanan syystä avain ei kuitenkaan sopinut oveen ja siitä seurasi sitten omat ongelmansa. Kaiken huipuksi Turun TAIDESLUMMI-tapahtuma oli kuulema ihan Perseestä:

"Oli kyllä lauantaina PASKA Taideslummi. Ennako-oletus tapahtuman järjestäjistä oli negatiivinen, mitä kuulopuheista tiesin odottaa. En olisi osannut odottaa sitä, että tapahtumassa saisin entistä paskemman mielikuvan kuin mitä olin jo kuullut! Täysin naurettavaa sakkia, illan tapahtumista mainittakoon että ystäväni Krisse Chrissie Heart Sydän sai soundcheckissä käteensä sähköiskun, mihin järkkääjät suhtautu ihan sairaan kevytmielisesti, ja esiintyessä häntä jänskätti että tuleeks vielä lisää jotain sähköiskuja, kun sähkötekniikka oli hel-vet-tin epäillyttävää! Muutenkin ystäväni sai tapahtumassa todella epäkohteliasta kohtelua, suoranaista vittuilua. Olen kyllä kuullut että tapahtumassa joitain esiintyjiä kohdeltiin inhimillisesti, jopa hyvin, mutta kyllä sen hyvän kohtelun ansaitsee ihan kaikki, vieläpä ILMAISEKSI paikalle tulleet esiintyjät! Ilmeisesti järjestäjät koki voivansa olla välinpitämättömiä, vähät välittäen kypsästä aikuismaisesta käyttäytymisestä. Ei tainnut ihan mennä putkeen se tekopyhä rauhan ja rakkauden paasaaminen mitä ympäriltä kuuli!!

Suosittelen kaikille tulevien Taideslummien boikotointia."


"Olipa taas melkoista menoa Taideslummissa. Sain sähköiskun ja porukka nauroi sille. Teknikkoa ei olisi voinut vähempää kiinnostaa muutenkaan. Ylipäätään humalaista urpoilua koko "taide"slummi. Suuren suuri antikiitos meikäläisen osalta."

"Kieltoon tuollainen "Taide"slummi-toiminta Turussa ja koko maailmankaikkeudessa. Menisivät sekakäyttäjät hoitoon sen sijaan, että aiheuttavat muille ihmisille sähköiskuja (holtiton sähkön ja sähkölaitteitten kytkentä yms. sadekelillä ilman turvallisia suojatoimenpiteitä ja sähkösuunnitelua) ja mielipahaa suoranaisella vittuilulla. Kaiken hyvän lisäksi minua kohti kaadettiin vauhdilla mikkiständi, kun olin oman esitykseni jälkeen pakkaamassa tavaroitani. Todella edesvastuutonta holtitonta porukkaa koko "järjestäjä"porukalta. "

(Lainaukset Krisse Sydämen Facebookista)

Olen itsekin ollut tapahtumassa esiintymässä eikä henk.koht. sinäänsä pahaa sanottavaa, mutta jos meininki todellakin tänä vuonna oli tuollaista niin olenpa Strömsö kun en lähtenyt/päässyt lähtemään mukaan. buu turkulaiset slummilaiset :(

Eräs matkasi tänään junakyydillä mun kainaloon, autonkutvelo jäi Turkuun josta Erään velipoika ajaa sen toivon mukaan korjattuna huomenna meille. 

Niin ne mun rytkyt:

Halvalla päästiin
Teeppari Joensuun penttilän kierrätyskeskuksen ilmaislootasta (0€ oh really?)
Pinkki pusero eurolla Heinäveden miltäliekirppikseltä
Housut hm 3€
Konssit muistaaksein alle kympin Tampereen bonuskirpparilta
Vihreät arskat Joensuun Fidalta 3,50€
Korvis itseduunattu

Ja reppu on äitimuorin peruja 90-luvulta
Huulipuna hm alle 5€
  
 Parempaa viikkoa teille sötösetnötöset!
 
ps. mun sukat on Puhoksen Siwasta, poikien mallistoa, tänks äiti!

15 Aug 2013

Ja näin koko maailmani kääntyi ylösalaisin

Mikä se on se pieni metallinen härpytin?
Se joka pelastaa aamun kun laiskapyllynainen ei ole ehtinyt pestä hiuksiaan?
Mitä se Björk askarteli sivutyönään leffassa Dancer in the dark?
Minkä helposti katoavan esineen itse pelsepuupi on kehitellyt kiusatakseen onnettomia naisia ympäri maailman?

no se on HIUSPINNI

yksikön genetiivi hiuspinnin
yksikön partitiivi hiuspinniä
yksikön illatiivi hiuspinniin
monikon genetiivi hiuspinnien
monikon partitiivi hiuspinnejä
monikon illatiivi hiuspinneihin

Sen toinen puoli on sileä
ja toinen puoli ei.

Ja nyt mulle selvisi että olen käyttänyt sitä Väärinpäin!

Siis mitä?
Olen hämmentynyt.

Siispä laitoin tänään etulärpäkkeen pinnillä kiinni oppikirjan mukaisesti, ja hyvin pysyy.
Kysyn vaan että miksi pinnipakkauksissa ei ole käyttöohjetta, jotta tolvanat ja pölleröt ei näytä tolvanoilta ja pölleröiltä sattana pinnit ihan nurinpäin päässä? Kaikki varmaan on hihitelly mulle koko ikäni, kuiskutelleet että tuolla menee se likka jonka päässä sojottaa hiuspinnejä miten sattuu. 
Nolottaa niin että haluaisin itkeä.

Tässä mä oon pinni päin persettä, tukkakin sotkussa (lenkiltä tultu, vettä sato, seliseli)
Tässä mä laitan se Oikeinpäin
Voi jumpe, hiukseni kiljuvat ilosta ja asettuvat aloilleen kuin sotilaat!
Minäkin olen niin iloinen että on ihan pakko kuristaa koira
...

Toivottavasti tästä postauksesta oli apua kaikille teille pinnipäille, tsemppiii!

Lopuksi viikon dyykkauslöytö:

Leipälaatikko.

14 Aug 2013

This is the end...

...tai ei nyt kuiteskaan, my friend.

Nyt on käynyt niin että Residence Blah siirtyy uuden nimen alle, en kestä sanoa että tämä ois blogin loppu. Olen siis siirtänyt RB:n tekstit uuteen osoitteeseen jossa homma jatkuu astetta kovemmalla tahdilla. Eli periaatteessa vain nimi muuttuu. Haikea mieli silti, nöf.

osoite on:
http://matterfucker.blogspot.fi/

haluatteko että toistan?
ok.
Eli

MATTERFUCKER!!

Sinne kaikki kullannuppuset ja öttömönkiäiset hopihop!

rakkaudella
Suvi-Tuuli






ps. eli se osoite oli http://matterfucker.blogspot.fi/ jottei jää epäselväksi

MÄTÖFAKAA!


Tästä tää lähtee, pai pai residenceblah, helöyhei mattefucker!
Mullapa on takataskussa ja korvan takana tsiljardi postausta odottamassa!
vielä ku sais lukijoita?

wiii kuin jännää!

2 Aug 2013

Ristiäisissä esittelyssä MINÄ

Tiedän että tämä antaa musta varmaan kovinkin itsekeskeisen kuvan "uuuu oon veljentytön ristiäisissä ja kuvissa näkyy pelkästään minäminäminä" Mutta sille on selkeä syy. Lapsen vanhemmat ovat ottaneet tiukan linjan että heidän vauvaansa ei netissä näy, ja sitä kunnioitan vaikka palaisinkin halusta esitellä pientä "Lumikkia" joka on niin kaunis lapsi ettei mitään tolkkua. On kuulema perinyt tätinsä huulet, semmoset töröset niinku mullakin oli skidinä, sillä on tummansiniset silmät ja isona siitä tulee malli/nyrkkeilijä/presidentti.

Lasten esiintymisestä sosiaalisessa mediassa ja blogeissa on ollut kovasti puhetta. Ymmärrän Facebookiin laitetut hyvällä maulla otetut kuvat pikkutyttösistä ja poikasista, kunhan muistaa rajata sitä kuvien näkyvyyttä hiukan. Blondattu kuontaloni nousi aikoinaan miedosti pystyyn kun newsfeedissä silmiini räjähti kuva ja useampikin vastasyntyneen poikavauvan peniksestä. Ei, ei näin.
Kyseinen äippä tais myöhemmin poistaa kuvat, onneksi.

Tämän päivän kääk-hetki tuli tästä uutisesta. Ei mulla mitään ole sitä vastaan että näytetään ylpeänä oma Oikea vartalo yhteisen hyvän nimessä, mutta MITÄ NUO LASTEN PYLLYT TEKEE TUOSSA?!!!

No sanoi No kun ei ollut muuta sanottavaa, tässä kuvia ristiäisistä. Perussuomalaista pönötystä, luterilaisia "lauluja" ja kiva meininki lähimpien sukulaisten kanssa -mummo, ukki*2, isomummo, isomummopuoli, pari kummia ja Eräs.

Siihen se nukahti kun lauloin Pientä tytöntylleröistä
Nyt se tutti suuhun ja turpa kiinni ja ooppas siinä ihanasti unessa
Pappi hikoili niin että pisaroita tippui varmaan kastemaljaankin, jonka vesi oli muuten tuotu Jordaniasta
Tässä vaiheessa öbaut viiskiloinen mötikkä alkoi painaa sen verran että minunkin ylähuuleni eritti muutaman hikitipan ja pelkäsin pyörtyväni. Kastemekko on muuten 60-vuotta vanha, wau
Kakusta selviää nimikin. Ja turha alkaa mitään iphone/samsung-vitsejä kertomaan, nimi on ihana!
Ja oli hyvää kakkendaalia, momsmoms.
 Tässä on ainoat kuvat jotka Voin julkaista, tuskin teitäkään kiinnostaa katsoa otoksia sukulaisistani joiden naaman tilalla on piirtämäni vaaleanpunainen möllykkä jolla on silmät ja suu.

Mekosta ei nyt tuon parempaa kuvaa ole, tein sen edellisenä iltana ja hintaa tuli tasan kaksikymppiä.
Rytkyä ommellessani tajusin oman vääristyneen kehonkuvani, luulin olevani Hoikempi mutta jouduin parsimaan kolttuun ylimääräisen kangaskaistaleen ettei se olisi paljastanut jokaista nakinpoikasta rintaliivieni ylä- ja alapuolella. Pitäsköhän munkin osallistuu tohon bbodyjuttuun, näkisitte ihan kunnolla miten mä osaan peitellä löllöjäni (ei lapsista johtuvia) vaatevalinnoilla. Saas nähdä.