31 Mar 2014

maanantain sisustelut

Hyvinhän tämä lähti käyntiin mun "postaan joka päivä jotain" -lupaus, pah.

Lauantai vierähti Eräs-miehen keikkaa häseltäessä ja sunnuntai siitä toipuessa sekä sairastaessa yleisesti.
Tänään otin uuden kirjahyllyn käyttöön. Eli pyyhin kiljaisujen säestämänä äitini luota kannetusta hyllystä kuolleet hämäkäkit ja pari talvehtivaa hyttystä veks ja ladoin kirjat tilalle. 
Kuvat on perinteistä blah-laatua eli kännykän lomokamerasovelluksella otettuja sillä olen kovin laiska.


Oho, onhan tämä otos hiukan öh, taiteellinen. No kuitenkin, tärkeintä että töllötin (tuo musta alue) ei enää ole kaiken keskipisteenä. Melkeistä ois sama luopua koko rumuudesta kun katsotaan nykyisin kaikki tietokoneelta. Vaan mihinkäs päin me silloin laitettaisiin sohva nököttämään!? Sohvakin muuten vaihtui, mutta siitä todistetta kunhan olen ommellut päällisen mokomalle.

Kirjaston kirjoja ja ahahahahaahah Fidalta löytyi ilmatteeksi tuommonen kristillinen avioliittovideo joka oli pakko ottaa hahahaha. Sen yllä osuvasti hääkuva, huomenna tulee tasan kolme (3) vuotta naimisissa meikäläisillä !

Eräs pyysi joululahjaksi Kalevalaa, sai sitten äidiltäni suvussa kulkeneet teokset ja karjalankielisen version.
Tilitali-nukke siinä kahtelloo että mitäs.
Ollaan joka kerta muuttaessa laitettu kiertoon lukemattomia kirjoja ja myyty rahapulassa arvokkaimpia, mutta tuntuu ettei ne lopu ikinä. Ja hyvä niin, suurin osa jäljellä olevista on kovin rakkaita.
öööö. Tekemäni paperiveistos kielletyssä kuvakulmassa
Ruppanaperhonen. Sain useita tällaisia lakkautetun alakoulun käytössä olleita perhosnäytteitä(?) entisen poikaystäväni äidiltä, vaan ne ovat kymmenessä vuodessa liihotelleet mikä minnekin.
Lahja äidiltä. Mauttomuudesta 10/10 eli ihan Mahtava taulu.

Toinen äidiltä saatu, olikohan tuo nyt ruotsalaista vai norjalaista tuotantoa, en jaksa käydä tarkistamassa. Valokatkaisijan päällä polaroidi Eräästä karvalakki päässä. Suodatinpussisysteemi on tuunauslistalla odottamassa.
Pakollinen eläinkuva. Huttunen katsoo poispäin koska ärisin sille kun se haukkui. Töppers katsoo poispäin koska siellä on Piuha -eli sen pakkomielle ja ainoa syy elää. Kerttu vaan kutmuttelee kurrurr.
Nyt mä meen, nmoro!

(nenässä röpö)
:-*)

28 Mar 2014

Jo joutui armas aika

Hahahaha oon melekonen niekka; otsikossa yhdistyy ajankohtainen vammapalstojen kuumana vellova puheenaihe, mun yllätävääkin yllättävämpi blogihiljaisuus (duh) ja nimeni jonka takia pienessä kyläkoulussa aina kevätjuhlan aikaan punastuin hetkeksi kuin pieni mansikka. Muita upeita lauluja on mm. Suvituuli kun oksissa soittaa jota ukkini jollotti saunakaljan jälkeen haitarin säestyksellä iso maha keikkuen iloisesti ylös ja alas, sekä tietysti vanhat suosikkini Oi Suvi, kaunein päällä maan ja Suvia vain yli kaiken mä rakastan

Viimeinen kuva minusta vaaleana 20-jotain-vuotiaana. Huomaa muodikkaat slaavilaiset yläsilmäpussit.
Päätin värjätä (kuukausi sitten, hmm) hiukseni tummaksi. Jotenkin mulla oli sellainen Kat Dennings -meininki mielessä, silleensä että muuttuisin kymmenellä eurolla uhkeaksi bruneteksi punaiset tötteröhuulet tuulessa lepattaen...

No melkein.


Nyt kolme viikkoa tummahiuksisena elelleenä ja eroottisen turvonneena voin sanoa että vaatii ihan älytöntä vaivaa käydä edes lähikaupassa. Jos en vetele ripsiin viittä kerrosta tukevaa mustaa väriä niin johan näytän ankealta, ja huulet on hankala pitää pulleina ilman iinesankka-efektiä. Kalpeus on kaunista joo, mutta katkenneet verisuonet nenänpielissä täytyy peittää turauksella kehnoa meikkivoidetta joka kuulaassa kevätauringossa saa mut näyttämään nukkapintaiselta posliininaiselta. En myöskään ymmärrä miksi minun uhkeat muotoni menee vatsaan ja sisäreisiin eikä huuliin, rintoihin ja takapuoleen :(
Jee!
Mulla oli syntymäpäivä.
Varsinaista kellonlyömää vietimme isännän kanssa kaksin. Sain siltä lahjaksi kaikkea mitä kolmekymppinen nainen tarvitsee; Zombietontun, Hectorin kasetin, dyykattua naudan sisäpaistia, marimekon repun, rakkauden eleitä ja Tarzanin apinan elämäkerran. Syntyjäisjuhlat järjestimme Joensuun Pakkahuoneella jonne saapui suuri ja sekalainen joukko maailman upeimpia ihmisiä. Oli ruokaa, juomaa, musiikki- standup- ja impro-esityksiä ja voi kuulkaas ne oli ihan parhaat juhlat joissa olen koskaan ollut, kiitos ihanien ystävien.

Kuvia en nyt tähän laita koska ne kymmenen kännikältä löytyvää otosta ovat erittäin epäedullista mainosta applen älypuhelimen kameralle. Ja koska en halua loukata vieraitani jotka näyttivät kuvissa vallan typeriltä. Ainiin sain LISÄÄ LAHJOJA joita ilman ei aikuisuus voi olla aikuisuutta; mm. kosmetologilahjakortin, Iittalan lautasia, Alkon lahjakortin (jesjes), ihan rehellistä rahaa, viiniä pulloissa, pikkuhousuja (liian pieniä joten otan sen kohteliaisuutena), Käsityökaupan lahjakortin (jes), kaikkea kivaa pientä söpöä, taidetta, korvakoruja, herkkuja (jesss), pinssin jossa on mun naama (!) ja alla videolla olevat tosiaikuistenjutut:



Kakku.
Seuraavaksi kissakuvia ja keskittymisvaikeuspohdintaa:


Hmmm...


....Tuntuu että vaikeuteni blogin aktiivisen päivittämisen suhteen on osa isompaa ongelmaa; Arkiset toimet tiskaamisesta koiran kynsien leikkaamiseen, velvoitteet kuten kouluasiat ja laskujen maksu ja kirjastolainojen uusinta, jopa elokuvien katselu ja hömpän lukeminen on hankalaa, kun en vain kykene aloittamaan saati hoitamaan asioita loppuun saakka. Ja sitten kun kykenenkin, saatan tehdä esim. koulutöitä vuorokauden putkeen lepäämättä lainkaan, tai toljottaa jonkun sarjan tuotantokauden kerralla  läpi keskeytyksettä Tai hösellän neljää asiaa yhtä aikaa jättäen kaiken jossain vaiheessa kesken kun keksin jotain mielenkiintoisempaa...


...Pointti ei siis ole ettenkö haluaisi blogata tai ettei mulla olisi asiaa ja aikaa ja anteeksi jos toistan itseäni. Nytkin olen kuukauden päivät ollut aikeissa kirjoittaa milloin mistäkin, mutta en saa aikaiseksi avattua bloggeria edes katsoakseni onko tullut kommentteja. Sitten kun aika jolkottaa ja asiat kasautuvat, niin tulee kynnys lähteä tekemään sellaista kuukauden tapahtumia sisältävää postausta jossa on mulle yllättävän iso työ. Turhaudun kun pitäisi jäsennellä ajatuksia jotka loikkivat ympäri aivoja ja unohtuvat kesken kirjoittamisen...


...Joten lähetettä tohtorille odotellessa olen ajatellut että pyrkisin postailemaan vaikka edes joka toinen päivä jotain. Moni sanoo aina että ne kirjoittaa blogiaan terapiamielessä itselleen mutta mulle tämä on aina ollut kirjoittamista lukijoille eikä itselleni. Nyt voisinkin käyttää blogiani apuna ryhdittämään jokapäiväistä taaperrustani ja kokoamaan ajatuksia jotka muuten hukkuvat aivojeni huminaan...


...Eli jos teitä ei haittaa että tänne tulee postauksia aiheesta "Tässä ois kuva mun peukalon ja etusormen välisestä alueesta" niin olisin hyvinkovin iloinen <3
Kiitollisuuteni osoitan ottamalla jatkossa parempia kuvia, lupaan!

Tässä asusteet viime viikolta, reppu on siis se syntymäpäivälahja.
enpä joo oo h*psteri

Saijjonaara ja huomiseen!

ps. VIISI tuntia meni tämän postauksen tekemiseen, waaattö??