28 Mar 2015

uusi lamppu + video

Lyhyt kotivideo olkaa hyvä:

Tässä mun designlåmppu edestä ja takaa ja sivulta:





Kivaa lauantaita!

23 Mar 2015

diy - tabletin suojakuori

Ihan ekana pitää vähän kehuskelulla: Sain omakseni kasoittain Tyypin äidin vanhoja vaatteita 60-80-luvuilta! Mm. alla olevat takin ja mekon. Lisää on tulossa jahka lumi sulaa ja päästään penkomaan kaikki varastot, whihii!

Sunnuntaikahvilla Gloriassa

Uuvvet arskatki pääsi päähän

Tännäkösenä kävin markkinoilla. Pisti hiukan ihmetyttämään miksi niin moni vanhempi antoi lapsiensa kuljetella mukanaan perssuomalaisten ja keskustan ilmapalloja..minusta tuo vaalikampanjointi ei kuulu lasten tehtäväksi.
Piirtämishommia olisi ollut iltapuhteeksi mutta päätin pitää hieman lomaa ja askarrella vaihteeksi.
Nappasin viime viikolla kierrätyskeskuksen ilmaislaarista kuluneen pahvisen kansion juuri tätä käyttöä varten. Kankaita multa löytyy ja kuumaliimaa sekä kuminauhaa, niin rahaa ei sitten kulunut yhtänsäkkään! Siitäkös köyhäilijä tykkää.

Tuo metallihärpsäke irtosi helposti pahvista. Kukkakangas on äiskän varastosta. 
Kuminauhat nurkkiin pitämään laitetta paikoillaan
Sisäpuoli
Päällykseen tuli mun mekkokangasta -kolttu on vielä ajatuksen tasolla.  
Aijjai poppaa!
Valmis!
Tälleen se aukevaa
Ja sen voi kääntää tälleen ympäri...
Tidii!
:)

21 Mar 2015

Ikävä

Avioeropaperit kolahtivat luukusta ja ero on nyt yhtä vasaran heilautusta vaille valmis.
Olo on hiukan haalea, surumielinen, pettynyt. Tässäkö tämä nyt, oon saaturi eronnut kolmekymppinen akka, yksi ruma artikkeli tilastoissa. Meillä oli ihana perhe, kissat, koirat ja toisemme vastaan maailma. Mikä meni pieleen, minäkö?

Ehkä. Ehkä minä en ollut tarpeeksi vaimoainesta (sanoo pönttöitsetunto). Mutta todellisuudessa tälle meidän erolle ei ollut mitään/ketään selkeää syypäätä. Eroprosessi alkoi jo vuosia sitten ja siitä pikkuhiljaa kasvoi synkeä kuilu meidän välillemme. Kaikki loksahti paikoilleen eropäätöksen synnyttyä. Elämä on hyvä näin. Mutta minulla on ikävä.

Ikävöin Perhettä ja Kotia minkä muodostimme. Jussi, niin rakas ja läheinen kuin edelleen onkin, ei ole enää mun elämäni mies. Parisuhdetta hänen kanssaan en kaipaa -vaalin vain niitä ihastuttavia muistoja mitä me yhdessä jaetaan. Tämä blogikin on täynnä niitä, mistä olen kiitollinen itselleni -siis että aloin kirjaamaan ylös asioita silloin Turussa asuessamme. Ikävöin Huttusta joka tuhajaa tuossa vieressä (se on hoidossa poikaystävälläni vielä viikon), ja Töppöä jota kävin tänään moikkaamassa. Se Söi minut rakkauskitaansa, ihanaa kun ei ole unohtanut <3
Sillä on mukava olla enoni hoivissa, en raaski erottaa heitä kahta ottamalla Töpöä edes hoitoon. (No jos eno tahtoo lomaa niin sitten ehdottomasti).










Takki ja laukku Fidalta, 12 ja 2,50e

Vaan eihän mun perhe ole mihinkään kadonnut!
Jussi kävi tänään kahvilla. Huttunen tosiaan on tossa viekussa. Töppers on aina tavattavissa. Piuha ja Gertrud nukkuu sängylläni. Ja uusi perheenjäsen, Tyyppi, tulee yöksi viereen.
Olen oikea onnentyttö.


18 Mar 2015

diy-Tunnelmavalaistus

Ikeassa käyty ja uudet lakanat sängyssä. Demonstroin asiaa näillä kahdella kuvalla:

Vanhat mytyssä
uuvvet rytyssä
Ostin myös maton olkkariin, ja kämppiksen kera puoliksi käyttötavaraa sekä minikasvihuoneen ja teko-orkidean -kyllä vain, TEKO-orkidean. hähhää kissat!


Ketogeenikuuri on lähtenyt mukavasti käyntiin;

Eilisen aamiainen.
Nestettä on lähtenyt puolitoista kiloa ja olo on tosi kevyt ja pirteä. Nälkä vaivaa sopivin väliajoin ja sehän on hyvä sillä mulla on aina vaikeuksia syödä tarpeeksi usein. 

...

Eilisen puuhasteluna askartelin meille tunnelmalliset valot olohuoneen katonrajaan.
Lähdin kokeilemaan parvekkeella olleisiin ledvaloihin erilaisia "varjostimia" -hylätyiksi tulivat niin villalankatupsut, kopio-, vessa- ja sanomalehtipaperikukkaset kuin muffinivuoatkin.

Käytin vanhan ja turhan kirjan kellastuneita sivuja ja taittelin/leikkelin alla olevan erittäin selkokielisen kuvan mukkaan:


Kukkaset kiinni palasella teippiä ja tämmönen siitä tuli:




Sopii joka vuodenaikaan eiks?

Loppukevennyksenä valokatkaisija:

Hamstrasin Tigeristä silmäisiä tarroja, uh!

15 Mar 2015

Tiedättekös sunnuntaiolon? Se on sellainen olo että hyhhyh, maailma räkii naamalle ja masennusahdistus sykkii kurkussa niin että karvas kyynel vetäytyy nenäreikään niistettäessä.
No. Tänään ei ollut sunnuntaioloa. Jeah!
Käytiin Tyypin kanssa kirpputorikierroksella ja syötiin karamellia auringon lirkutellessa taivaalla.
Tässä mun sunnunday-look:

Takki dyykattu Kolin äsmarketin roskiksesta. Laukun ja arskat ostin viime viikolla yhteensä kolmella ja puolella eurolla. Hiukset ovat taas tutut bubblegum blue -värillä tuunatut.

Ekalta kirpparilta löytyi furminaattori Huttuselle, 8e. Ja alla oleva, jokseenkin paska kirppislöytö hintaan euroviiskyt (Ja kyllä se vaan on tyhmä sekin joka pyytää):



Yhteensä 7 eurolla (puoleen hintaan kaikki) sain nämä housut, paidan ja puseron, sekä puistokoskettajahanskat.

...

Huomenna aloitamme Kämppiksen kanssa viikon kestävän ketoosikuurin. Ajattelin päivitellä blogiin oloja ja tuntoja asian tiimoilta. Huominen ruoka ei ihan vielä ole täysin ketogeenista, syön nimittäin Ikean lihispullia illalliseksi. Lähdetään siis Kuopioon shoppailemaan kotijuttuja, mulle ainakin uudet lakanat ja jotain säilytysjutskia. 

Loppuun uusimmat kissavoittoiset instakuvat:





<3

10 Mar 2015

31..!

Aurinko armas kutittelee nenäkarvoja, se on kevät!
Pieni kirjoitus/kuvaustauko teki ihan hyvää. Olen pitänyt paussia vähän kaikesta; vietin viikon äitini luona koiravahtina ja talonmiehenä ja vain olin. Lauantaina pidin syntymäjuhlan johon osallistui niin kivoja ihmisiä että ihan itkettää. Sunnuntaina vedin sipsiikarkkiijätskii, maanantaina nukuin.
Pitihän se tietää että koulukiireet paiskaa näpeille heti kun synttärit on onnellisesti ohi ja arki leviää tajuntaani tukossa olevan sähköpostin ja tekemättömiä tehtäviä sykkivän Moodlen kautta. 

Vaan eipä hättää sano mummo kun vessasta tuli. Nyt vuoden vanhempana (jälleen kerran) sitä haluaa ottaa iisisti, mennä aaltojen mukana ja lillua vain. Kiire ja hoppu vanhentaa ja tekee elämästä ei-elämisen arvoista. Nyt jos koskaan lopetan tulevan murehtimisen ja menneen märehtimisen ja olen vain tässä ja nyt. Ikäkriisistä ei tietoakaan!

31-vee potretti.
Olen muuten kehittänyt oman keinoni minimoida otsa-alueen iloryppyjä; HIERONTA. Eli sormilla muljauttelen juonteet piiloon, toimii ihan tosi hyvin!

Kazit ovat olleet mahtavia asuinkavereita. Piuhan pissihanat on lopullisesti kiinni ja Kertun kynnet teroittuvat nykyään ainoastaan raapimapuuhun sohvan sijasta. Jälkeen mainittu kylläkin on kunnostautunut laturin johtojen nakertelussa mutta annetaan se anteeksi.

lööv
pyllykaverit
Pipen lintuohjelma Youtubesta
Kuvailen piakkoin kodin uusia tuulia ja koitan bloggailla taas ahkerammin. Ja pupukisan voittajille tiedoksi että palkinnot valmistuu ensi kuun alkuun mennessä Viimeistään!!!

Kaasupalloista päivää babyt!