Showing posts with label elämä-remppa. Show all posts
Showing posts with label elämä-remppa. Show all posts

6 May 2014

elä laihuta!

Alkukevennys
(fb-seuraajille vanha juttu) ps. ei pahalla J.T:tä kohtaan



Tänään 6.5. minäpoika täytän 30vuotta ja kaksi helvetin pitkää kuukautta.
En ota nyt kantaa syömishäiriöihin, vaikka minullahan on omakohtaista kokemusta vaikka teille jakaa, katsokaas esim tämä postaus.
Tuolloin mietin naiivina että miksi olen laihtunut noinikkaan nopeasti tekemättä mitään. Nyt kun ajattelee niin kyllä sellainen parin kuukauden hypomania pistää laihtumaan kun ruoka ei maistu ja koko ajan pitää olla menossa ja touhuamassa.

Tässä vielä muistin virkistämiseksi kuvia musta 20 kiloa ja kolmisen vuotta sitten


Missä perä???


(hyi mikä napa! inhoan, ällöän napaani!!!)





Missä tisit??



Eli olin tollanen "laihaläski" -sana joka kyrsii mua Niin paljon.
Pitäkää fitneksenne!!!


Tässä nykytilanne.
Hipsterilookista saamme kiittää sponsoreitani likainen tukka ja meikittömyys


Onneksi osaan laihistaa.

Jeps eli lihoin toissa keväänä yli tusina kiloa kahdessa kuukaudessa.
Syytin pitkään uutta lääkitystä (Seroquel Prolong ja Ketipinor) mutta kamooon hei, mitä minä tein ne kaksi kuukautta? Makasin sohvalla silmämunat ostosteeveessä ja suussa kilo muroja. Olin raskaana. En vain jaksanut fyysisesti. Sitten alkoi useat masennuskaudet joita on vaihtelevasti tullut viime talveen saakka, ja lihoin vielä hiukan lisää. Välissä yritin syödä terveellisesti ja veehoohoosti ja paino tippuikin, mutta mutta. Talvella painoin järjettömät 73 KILOA. Se on painoindeksin ja vauvapalstalaisten mukaan lievästi lihava. 

Mun mielestä (painoni on noin 68-70kg riippuen päivästä) olen nyt sopivasti lihava.
Ei paina missään. Läski ja lepposa. Kuten olen toitottanut niin 
Se paino on pään sisällä! Se riippuu siitä miten itsensä kantaa! Se sattana on sitä että vaikka sä oisit 20 kiloinen niin jos itsetuntosi sanoo että olet läski niin sitten olet! Ja toisin päin! Lihavuus ei automaattisesti tarkoita että olet laiskapaskasairas ja kuolet läskeihisi! Ja toisin päin! Lihavuus/laihuus voi olla huono juttu tai voi olla olematta! Onkohan mulla nyt mielipidettä lainkaan! Jumaliste! 

Vaanniinjoo, ois kiva pudottaa vaikka 10 kiloa, oisin aika simpsakan näköinen. 
Mutta en ota stressiä. En ole valmis vielä.
Se on vähän kuin tupakin polton lopettaminen; paino ei tipu nipsnaps jos ei paneudu kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen, sama juttu röökissä. Ei tollaset ihme uudenvuoden "laihdu 9 kiloa kuukaudessa syömällä hilsettä ja häpykarvoja" -huijaukset toimi pidemmän päälle.

PRÖÖÖTs tästä ois voinu tulla tosi syvällinen ja pohtiva postaus mutta päivä on kohta ohi ja mulla on pikkanen kiire tehdä muita juttuja ajatus ei kulje.



Huttunenkin on 2 kiloa ylipainoinen, sehän tekee ihmiskilovuosissa 14!
Hyvä syy lähteä yhdessä lenkille ähkimään ja aiheuttaa pahennusta hoikissa lenkkeilijöissä ja koirissa.

Nymmeen syömään pahaa bataattikeittoa ja pähkinöitä...
MO!

7 Jun 2013

pillereitä ja kapseleita, maiskis!

Huhhuh, kävin tiistaina shiatsuhieronnassa ja nyt naama kesii niin että pulputus vaan käy. Mulla on kuulema munuaiset ja kilpirauhaset kökkönä.. Mutta kuonat läksi liikkeelle ja rakko raikaa -hyva fiiwis!

Terveellinen elämäni on huipentunut siihen pisteeseen että lopetin röökaamisen pari viikkoo sitten.
Yskin silmät päästäni aina aamuisin ja nukkumaan mennessä, keuhkot pihisi eikä lenkkeilystä tullut oikein mitään. Olen aika varma että mulla on alkava keuhkoahtaumatauti!
Apuna mulla on ollut stumppi.fi, josta saa korvaamatonta vertaistukea. Tupakoimattomat ihmiset ei voi mitenkään käsittää kuinka paha ongelma nikotiiniriippuvuus on, ja vaikken ole stumpin foorumille vielä kirjoittanutkaan, on mukava lukea toisten onnistumistarinoita. Iphonelle saa sovelluksia joilla voi seurata edistymistään, tupakoimattomia sekunteja, minuutteja, päiviä ja säästettyä rahnaa. Tietty olen napsinut pahimpaan kuvotukseen ja vapinaan imeskelytabuja ja heikkoina hetkinä imen poskimöllykät lommolla inhalaattoria. Tärkeintä on kuitenkin itsensä psyykkaaminen. On uskottava itseensä, käsiteltävä tunteitaan, tehtävä päätös ettei polta edes yhtä savua -enää Ikinä. Tupakka on vienyt multa koko aikuiselämäni, määritellyt olemustani ja rajoittanut menemisiä, mutta ei enää perkele!

Ongelma on vieroitusoireet. Tavasta oli helppo päästä irti, enkä edes usko että moista "tapariippuvuutta" on olemassakaan (se on pelkkää todella vahvaa huumeriippuvuutta). Fyysiset oireet kuten hikoilu, vapina, yskä, ummetus jne pysyy toistaiseksi hallinnassa niksatuotteilla, joskin tällä tavoin vain siirrän lopullista vierottautumista. Pahinta on mielialanvaihtelut. Tupakoimattomuuden tuoma hyvä fiilinki (henki kulkee, uudet tuoksut täyttävät nenän ja kunto paranee päivä päivältä) peittyy hetkellisiin, todella pahoihin masennuskohtauksiin. Tämä on ilmeisesti ihan normaalia, aivot ei oikein pysty käsittelemään nikotiinin tuoman hyvän olon yhtäkkistä puutetta. Mulla vaan on diagnosoitu kaksisuuntainen, joten nuo depressiot säikäyttää -vastahan mä tervehdyin viimeisimmästä vakavasta masennuksesta. Hyvät yöunet kirjoitan tästedes menneessä aikamuodossa, viimeksi tänään herää säpsähdin kello neljä, pirteenä kuin kukko. Eräs ja koirat ja ovet ja astiat saa osansa mun kiukkuilusta, onneksi nämä hetket ovat harvassa ja kestävät puolesta minuutista pariin.

Masennuksen hoitoon ja ehkäisyyn olen ottanut jämerät aseet

Tämän purkin tehtävänä on pitää pääni kasassa tasaten mielialoja
Brainsharp -kalaöljytsydeemi auttaa aivomöllyköitäni käsittelemään juttuja. Tätä syön kuuriluontoisesti kuukauden ajan, tuplasti kehoitetun määrän.
Magnesium väsymykseen ja uupumukseen, sekä näin helteellä ja urheillessa lihaksille
Dee-vitskuu olen onnistunut jo vetämään yliannostuksen, ei ollu givaa.
Näitä otan tarpeen tullen.
Moni tupakkamies ja -nainen, ihan tilastojenkin valossa, lihoo röökin polton lopetettuaan. Minä olen päättänyt olla lihomatta. Niin. Katson entistä tarkemmin suuhun pistämäni jutut, joskaan sekään ei auta kun nestettä kertyy. Porkkanoita napsin pahimpaan napsimishimooni, ja aamuni aloitan Superpuurolla. Siihen tulee:
Kaurahiutaleita
Vehnäleseitä
Ruisleseitä
Vehnän alkioita
Auringonkukan siemeniä
Tyrnijauhetta
ja mausteeksi kristallisuolaa
sekä ripaus luomuruokosokeria tai hunajaa

Kieltäydyn enemmän ja vähemmän jyrkästi kaikesta vaaleasta (paitsi kaalista), se on hyvä muistisääntö kaupassa käydessä. Teetä (kaupan vihreää, Tulsi- luomuteetä tai itsetehtyä yrttiteetä) juon iltaisin eikä kahvia tarvitse kuin aamuisin.

Terveelliseen elämään jää koukkuun, ihan oikeesti.

Loppulaimennuksena mun uusimmat töpöttimet, aidot Nokiat kierrätyksestä kolme eeroo
Hyvää nimpparia minä ja muut Suvit!

EDIT: tunnen olevani jonkin sortin terveysjeesus, sori. nyt juon oluen, HAH!

27 May 2013

sunnuntai

Mikäs sen kivempaa kuin asettaa ahteri jobon satulalle ja polkaista käyntiin kesäinen pyöräretki.
Kävimme lounaalla anopin tykönä ja ajaa hurruuteltiin läpi kauniiden metsien ja peltojen.

Maisema oli niin idyllinen että ällötti.
kihihii ja :)
Luonnon rauta- ja kuitupommi nokkonen joutui suuressa määrin koriini
Namnam ja autspauts
Kotona tuomen oksat maljakkoon, horsman lehdet uuniin kuivumaan ja varret iltapalaksi. Ne voipi keittää samaan tapaan kuin parsan.
Nokkoset pääsi lekottelemaan yläilmoihin.
On niin hauskaa että peräsuoleen sattuu!
Minä tuore täti lähden tänään äiskän luokse maalle ottamaan arskaa ja viikonloppuna teen kämppäpostauksen, jahka saan asunnon tiptopsiistiksi. palaillaan!

30 Apr 2013

...lumen alta esiin tuli Suvi!

Voi jumantsuikka on meikäläisellä levännyt olo! Olen tässä kuluneen puolentoista kuukauden (!) aikana ehtinyt miettiä yhtä sun toista tähän blogiin liittyen, pääasiassa sitä ettei ole tarvinnut kirjoittaa mitään ja miksi se on tuntunut niin hyvältä. Toisaalta siksi olenkin pohtinut että miksi tarvitsee kirjoittaa eikä esimerkiksi saa kirjoittaa, että onko multa nyt kadonnut koko mielenkiinto ja onko tästä bloggaamisesta tullut jokin suoritettava, pakollinen juttu. Siitä pääsin johtopäätökseen; en halua enää kirjoittaa yhtikäs mitään. MUTTA päivien kuluessa ja päänuppisen selvitessä ajatukset pikkuhiljaa muuttuivat ja nyt koen olevani taas valmis. Minä Saan kirjoittaa ja höpistä ja jakaa kökkäsiä kuvia omasta pällistäni ja kodistani ja vaatteistani ja askarteluistani ynnä muista mun elämää käsittelevistä kiinnostavista ja vähemmän kiinnostavista asioista. Tunne siitä että 'Voikauhia en halua sosiaalipornoilla enää yhtään' on väistynyt ja tilalle on pulpahtanut suuren suuri ilo. Se että voin kertoa teille piskuisesta elämästäni tuntuu oikeasti mahtavalta, jo siitäkin syystä että te lukijat olette niin ihania uih!

Päivät ovat kuluneet kaiken muun ohella ihmetellessä kaikkea pientä ja suurta. Mun elämänkatsomuksessa tapahtui uusi käännekohta Iltasanomien ansiosta (!!!!!) -luin uutisen tutkimuksesta jossa oli haastateltu vanhuksia, että mitä ne mummot ja ukot katuu kaikkein eniten elämässään. Suurin osa ryppyisestä tutkimusryhmästä harmitteli sitä miten ne on murehtinu tulevaa. Pling ja valaistuminen! Päätin siltä lukasulta että nyt loppui synkistely, menneiden vatvominen ja tulevaisuudesta huolehtiminen. Ja uskokaa pois, päätöksessä olen pysynyt ja olo on mainio!
Elämäntaparemppa, se ruokavaliosemmonen josta kerroin, on jatkunut hieman lievennettynä versiona. Elämäntilanne on sallinut pienet syrjähypyt jätskin ja ee-koodien kanssa. Edelleen koen höpövaikeaksi syödä säännöllisesti ja tarpeeksi paljon. Olo on kuitenkin paljonpaljon energisempi kuin ennen, yöunet ovat parantuneet ja kiloja tippuilee pikkusen sieltä täältä, yks pyllypakarasta, toinen mahamakkarasta. jes!


Elämäni on muutenkin muuttunut, aika konkreettisesti jopa. Huomisesta alkaen minä Suvitus olen Joensuulainen. Elämä yksin (tai kaksin Töppersin kanssa) Tampereella alkoi vaatia henkisen veronsa ja hiipunut rakkaus miestäni eli Erästä kohtaa syttyi räjähtäen uudelleen, joten muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin muuttaa kaikkein rakkaimman kainaloon. Töpökin on taas se sama iloinen itsensä kun saa leikkiä isosysterin kanssa, purra sitä niskasta ja nylkyttää aamulenkin jälkeen. Ja minä en ole enää yksin. Olen onnellisempi kuin ikinä.

Me muutetaan semmoseen pikkuseen kaksioon jossa on punainen olohuone, baaripöytä ja astianpesukone. Pääsen taas perustamaan kotia ja vaikka ikävä vanhaa nekalan kämppää onkin kova, tästä(kin) asunnosta tullee huisin kiva. Joensuuta olen nyt katsonut ihan uusin silmin; kauniit puistot ja metsät vievät katseen pois ruutukaavan rumista toimistorakennuksista, huonot bussipalvelut eivät haittaa kun välimatkat ovat niin pieniä, ja pari loistavaa kierrätyskeskusta korvaa hyvin Kyttälän kirppiksen Tampereella. Tampesteriin jäi kasa maailman parhaita ihmisyksilöitä, mutta on niitä täälläkin, oikea vuori hyviä ystäviä. Jes*2!

Siinäpä niitä, kuulumissii ja semmosii. Mä jatkan vappuaaton viettoa pakkaillen Erään vähiä tavaroita ja ihmetellen aurinko-raesade-komboa pihalla. Olkaahan kiltisti!

Vappukevennys:

Töpperin kesäturkki!
Ps. Terveisiä sinulle ihuna lukija joka tulit leipomokahvilassa juttelemaan, olen edelleen yhtä hymyä :)

10 Mar 2013

Whip it, Liisa pien

Otsikon muotoilin nokkelanpokkelasti Devon ja Hectorin biiseistä joita luukutan tällä hetkellä. Toinen vaihtoehto ois ollu "sunnuntaikuulumisia" mutta eiks se ois vähän blah

Mun asunto on jäätävä, kirjaimellisesti eikä silleen että se ois jotenkin cool. Vaikka onhan se, ehe-e.
Päivät menee lämpöisesti kun aarinko pullistelee kolmesta ikkunasta mutta kylmyys hiipii pimeän tullen. Yöllä oveen kolkuttaa myös yököttävän suuri yksinäisyys -jätin Töppersin Joensuuhun hetkeksi. Mun kaverina on ainoastaan Armi joka paukuttelee seiniä ja sytyttelee valoja keskellä yötä !
Tai toivon että se on vain kummitus, mun ulko-ovi ei aina mene lukkoon jos sitä ei vedä kovaa enkä tiedä sitten käykö yläkerran pyylevä aikapoikamies täällä öisin ru..kyläilemässä. Olen nukahtanut joka yö nettitv:n ääreen, mulla on pakko olla jotain älämölöä unen taustalla. Nyt on menossa 2 broke girls -maraton, ennen vihasin tota sarjaa mutta nyt katson sitä kateellisena kun en itse osaa olla noin sarkastinen ja hyvätissinen.


Mun uusi elämä on lähtenyt käyntiin oikein makoisasti. Ongelmana on vain olemattomat kokkaustaitoni. Täysjyväpastapestotonnikala-sörsseli ei riitä ikuisesti, eikä myöskään tummariisijuustopesto-sörsseli eikä auringonkukansiemenpestoraejuustotuplajuusto-sörsseli, pestosta sormenpäissä puhumattakaan. Onneksi on pestoa vielä huomiseksi, muuten kuolisin nälkään!
Painoa on tippunut puolitoista kiloa lisää, ja olen huomattavasti levollisempi mutta energisempi kuin vielä viikko sitten. Järjestelin asuntoani hiukan, keittiön pöytä muuttui työpöydäksi ja entinen "sohva" muutti ullakolta keittiöön ruokailusängyksi (joka kodissa pitäisi olla moinen). Se kiva juttu on aikuisuudessa että saa syödä halutessaan sängyssä, ja hyvä puoli yksin asumisessa on ettei kukaan näpätä leivämuruista -tai minun tapauksessani peston jämistä.


Koska olen aktiivinen nuori nainen, ostin Tigeristä eli mun lempilempisydänkaupasta tommosen aktiviteettikirjan (pah tossa ees mitään aktiviteetteja ollu) jossa on kivoja kuvia. Ajattelin laittaa niitä mun vessaan. Mun vessasta tulee hieno. Mä laitan tänne blogiin kuvia mun hienosta vessasta. Heti huomenna kunhan saan taas aktiivisuuspuuskan.

Päivän kysymys kuuluu: Onko se cupcake sama kuin muffini ja onko muffini sama kuin muffinssi? Entäs kuppikakku?
?

5 Mar 2013

hyvä ruoka, hiivatin paljon parempi mieli


Kelasin elämääni kuin vhs-kasettia alkuunpäin ja huomasin että mun elämäntavat ovat jo pitkään (ts. koko elämäni) olleet tosi surkeat. Lapsena meillä ei ikinä ollut oikeita ruoka-aikoja ja päivän mittaan tuli vaan napsittua jotain leivänkänttyjä, ala-asteikäisenä käytiin koulun jälkeen jätskiä ja hubbabubbaa siwasta, yläasteella ja lukiossa jätin kouluruoan syömättä ja aikuisiällä en sitten osaa syödä enää lainkaan järkevästi. Järkevällä tarkoitan, no kertoisinko näinpäin, että tyhmällä syömisellä tarkoitan aamiaisen, lounaan ja päivällisen pois jättämistä, satunnaista leipäpalaa illalla, ja jos saisin päättää niin lilluskelisin kylpyammeellisessa kahvia koko aamupäivän, askillinen röökiä tungettuna jokaiseen ruumiinreikään. Silloin tällöin "hemmottelen" itseäni napsimalla lähipitserian tuotoksia sekä karamellia.
Ryhdyin internetin avulla tutkimaan miten ruokavalio vaikuttaa mielialaan
-Tataa ja halleluuja!
Tajusin miten huonosti olen kohdellut kroppaani, aivojani ja sydäntäni koko ikäni, ei ihmekään jos mieli on mitä on. Olen ollut laiska ja heikkoluonteinen, josta seurauksena huono itsetunto, josta seurauksena itsesääli, josta seurauksena välinpitämättömyys, josta seurauksena nykyinen tila niin henkisesti kuin fyysisestikin, josta seurauksena VALAISTUMINEN.

Tässä mun tähän astiset ahaa-havainnot (tai itsestäänselvyydet mutta pökkelö-suville uutta):

Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja puhdas ravinto
En nyt tarkoita pönttöilykarppausta siinä mielessä että vedetään napa rutskaen peekkonia ja nakkeja, vaan että karsin pois Kaikki huonot eli nopeat hiilarit mutta syön muuten järkevästi ja monipuolisesti. Jätän samalla pois kaiken prosessoidun lisäainemoskan. Ketoositila houkuttaisi (sen kokeneena koin oloni mitä mainiommaksi, hoikistuin, sain hyvin unta ja olin energinen), mutta bipolaariselle se voi laukaista manian mitä en kauheesti kaipaa. Kaupan kuiva-ainehyllyiltä ja kasvisosastolta löytyy pienen tarkastelun jälkeen vaikka mitä kivaa hiilaripitoista safkaa jota vedän sitten melkoisen proteiinimäärän lisukkeena. Olen syönyt protskupitoisesti nyt tasan kaksi päivää ja kappas, olo on henkisesti kevyt ja "mukava", mahapömpylä on kadonnut ja kolme kiloa nestettä valunut viemäristä -vaikka mun tarkoitus ei olekaan laihduttaa vaan saada nuppi kuntoon.
mm. TÄÄLTÄ löytyy ihan oikeeta tutkimustietoa, googlettamalla lissää. (Tästähän varmaan on monia mielipiteitä ja minä en ole mikään ravitsemusasiantuntija joten..)

Säännöllisyys
Säännöllisyys on mulle olematon käsite (kuten mainitsin) ja varsinkin aamiaisen syöminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Tärkeää kuitenkin on että syön tasaisin väliajoin (parin tunnin välein vaikkei ois nälkäkään) edes vähäsen, koska olen huomannut että verensokerin lasku aiheuttaa ahdistuneen ja agressiivisen olon sekä hillitöntä vapinaa ja palelua mikä taas ruokkii sitä ahdistuneisuutta.

Luonnon masennuslääkkeet
-B niinkuin Banaani. Varsinkin semmonen raaka, vihreä. Auttaa aivoja tuottamaan serotoniinia.
-Kärsimyskukka, Valeriana, Mäkikuisma, Kauranversouute, mitä niitä nyt on.. Kahta ensimmäistä ostin jo apoteekista pillerimuodossa, mäkikuismaa alan napsia kunhan juttelen tohtorini kanssa.
-Kalaöljyt, syökää kalaa! Rasvaista kalaa!
-Folaatti eli Foolihappo ja yleisestikin B-vitamiinit. Auttaa serotoniinijutskissa ja aivot kiittää.
-Raakasuklaa pienissä määrissä kohottaa mielialaa ja korvaa kaiken maailman kinder-hötöt. Eikä ole edes hankala valmistaa.
-Näitähän riittää, en ole vielä päässyt tutkimuksissani pidemmälle (mm. superfoodien kuten spirulinan vaikutukset on vielä työn alla)

Kofeiinin, tupakan ja alkoholin vaikutus
On yleisesti tiedossa että kofeiini aiheuttaa masennusta ja ahdistuneisuutta. Luin jostain keskustelusta että joillain henkilöillä kahvin juonnin lopettamisen myötä oli kadonnut myös masennus, ihan kokonaan! Niinpä minäkin olen nyt vähentänyt kahvin kittaamista reilusti ja korvannut osan teellä jossa on vähemmän sitä itteään. Tupakointia (joka vaikuttaa aivojen dopamiiniaineenvaihduntaan ja kasvattaa masennusriskiä näin suoraan lainaten) en tässä hetkessä uskalla kokonaan jättää pois kun tiedän ettei se tekisi hyvää ahdistukselleni. Siirryn polttamaan lisäaineetonta, "myrkytöntä" luomu-Manitouta jonka olen kokenut hyväksi jo siinäkin mielessä että se on niin tujua shittii ettei sitä voi polttaa paljoa kerralla. Alkoholi taas, kuten toopoimmatkin tietää, estää serotoniin muodostumista aivoissa. Päätin että jos juon, juon Harvoin, hillitysti ja mieluiten esimerkiksi valkkaria.

Tr-Tr-Mitjakin tietää että terve mieli terveessä kehossa!
Tässä hieman ruokapäiväkirjaa eiliseltä ja tältä päivältä:

2 annosta vehnänalkiopuuroa (alkioita desi, maitoa tippa) ja lakkaa pakkasesta.
Luomu-avokado
2 vihreää banaania
2 kananmunaa
Leipäjuustoa melkonen määrä (toimii huikeen hyvin leivän korvikkeena mutta sisältää ee-koodeja)
Edamia jokunen viipale
Kalkkunaleikkelettä
Vihreää salaattia + paprikaa
Raejuustoa
Hieman jauhelihakastiketta (jossa hyvin vähän suolaa)
Muikkuja kourallinen (joissa vähäsen liikaa suolaa hyi)
Appelsiinimehua 2 lasia
Teetä 3 kuppia
Kahvia yhteensä 5
Tupangia liikaa mutta vähemmän kuin ennen, varsinkin aamuisin

Dididii


Lisäksi uusi, mahtava ja kaikkivoipa Suvi aikoo pitää huolta itsestään muutenkin. Tänään hemmottelua iholle, Huomenna äipän lenkkarit jalakaan ja Huttusen kanssa kohtaamaan maailma ja Savonlinna, ylihuomenna takas Tampereelle jossa ostan kaapit täyteen kaikkea hyvää safkaa ja Nyt loppu tämä postaus nöksistä nöks!

4 Nov 2011

rip rööki (for now)

Vimppa tupakki maistui ihan samalta kuin aikasemmatkin.
Ei suuria tunteita suuntaan tai toiseen.


Ostin nanson mekkosen ja näpsäkät kengät yhteensä neljällä eurolla, sillä periaatteella että säästän neljä euroo päivässä kun en polta.


12 vuotta elämästäni. Ajattelin tehdä tästä sellasen tupakkamuistelopostauksen mutta oikeastaan en halua muistella noita 12 vuotta. Miten paljon paskaa keuhkoihin ja rahaa taivaan tuuliin.




Hyvästi palmal, nortti ja smartti.
Hyvästi tuhkakuppi.





translation:
Just smoked my last cigarette, woohoo.
Thank you nicotine for all the wonderfull memories, but I'm not gonna miss you.

26 Oct 2011

terve!

Glugluglah gla.
Tilipäivä ja karkkiöverit.
Ostin kilon karkkipussin, söin siitä varmaan kaksi kolmasosaa.
Ee-koodeja lentää korvista ja hampaat itkee verta.
Ja sokerin vastapainoksi piti vielä saada juustonaksupalleroita, ihan vaan että säilyy suolatasapaino.

Ajattelin tässä namurapuloissani että pitäisi pistää ruokatottumukset remppaan vaikka vasaran kanssa. Viime ajat oon eläny pelkällä röökillä ja maitokahvilla, iltapalaksi leipää ja oivariinia. Pitäisi saada hivenaineita ja kalkkia ja rasvaa ja aktiiviaa että tulis hyvä kakka. Pitäisi opetella syömään aamupala ja lounas ja päivällinen, välipalaksi porkkanaa ja kynsinauhoja. Pitäisi olla punaposkinen ja terve. Pitäisi kasvattaa lihasmassaa oikeista paikoista, mikä on mulle erittäin vaikeaa. Vatsalörtsykät ei häviä sitten millään mutta käsiin tulee svartsinekkerit jo pelkästä kuntosalin ohi kävelemisestä.
Pitäisi ja pitäisi

Toisaalta, kukas se on mulle sanomaan että pitäisi?
Jos mulla on hyvä olo tälleen ja tolleen, miksi pitäisi tehdä asiat eritavalla vain jotta eläisin vanhaksi ja olisin vastustuskykyinen ja kovaluinen. Omapahan on mahani.
Mainokset ja drphil ja kaikenmaailman ruokanatsit tahtoo nykyaikana toitottaa terveellisen elämän puolesta, enää ei riitä ala-asteen ruokalan seinällä killuva ruokaympyrä. Terveydestä on tullut bisnestä jolla kliinisiä tutkimuksia tekevät tyypit tienaa rahaa. Ihan niinkuin mielenterveysongelmat on osittain tai suureksi osaksi lääkeyhtiöiden aikaansaannosta, mun mielestä kaikki terveellinen tekee ihmiset loppupeleissä sairaaksi. Ja miksi pitäisi elää mahdollisimman vanhaksi? Että pääsisi sitten viettämään viimeisiä vuosiaan unohdettuna ja paskat vaipoissa jonnekin laitokseen. Saisi hautakiveen kaiverrutuksen: Eli pitkän ja terveen elämän.

Anteeksi tämä paatos ja perusteettomat mielipiteet, en kehota ketään kikkailemaan ruokavaliolla ja terveydellään, mulla just nyt ei vaan oo mitään muutakaan asiaa.

Päätettiin just Erään kanssa että lopetetaan nyt vihdoin tää röökaaminen (edellinen yritys päättyi kun oltiin jo toistemme kurkuissa niksoissamme). Eräs sanoi että älä vielä kirjota blogiin tästä, että kirjota vasta kun ollaan varmoja. Määpä kirjotan nyt että on sitten nolompi perua koko päätös tai ratketa. Meinattiin lopettaa silleen asteittain, ettei keuhkot vaan säikähdä. Ehkä tää on mun askel kohti Terveempää elämää.

Lopuksi vielä kuva mun uudesta fledasta. Sen leikkas ja muotoili Suvi eikä maksanu mittään. Hyvä diili.


ps. Söin mä tänään myös riisipuuroa, älköötten olko huolissanne.